Samstag, 5. Juni 2010
Kauko Röyhkä: Miss Farkku-Suomi (2004)
sivu 242
"Hyppään enkelin selkään ja teen kierroksen merelle. Lennän meren suunnasta ja näen lähestyvät mustat saaret, jotka ovat Oulujoen suussa, mustat sen takia, että kukaan ei asu saarilla, valot eivät pala, paitsi muutama tuikku tien varressa. Näen lähestyvän mantereen ja molempien tehtaiden piiput. Kemiran piipussa palaa olympiatuli. Hietasaaren kohdalla enkeli laskeutuu lähemäs maan pintaa ja näen Seelarin, joka on toinen elämäni hornankattiloista. Näen kumollaan olevat veneet ja pitsihuvilat, joissa ei asu enää muita kuin aaveita. Näen koivujen reunustaman kujan, joka ennen vei taloon, jossa tapahtui joskus jotain, mutta joka on nyt purettu. Näen heinikkoon hautautuneet kiviportaat.
Enkeli ottaa taas korkeutta. Näen koko kaupungin ylhäältä päin. Rautatie tulee etelästä ja menee pohjoiseen. Tai päinvastoin. Näen lähestyvän junan. Jonain päivänä nousen etelään menevään junaan enkä koskaan tule takaisin. Ylitän keskustan talot, näen katot ja takapihat, joilla en ole koskaan köynyt. Näen itäiset kerros- ja rivitaloalueet, joista ei ole paljon sanomista koska kaikki punaiset tiilitalot ovat samannäköisiä. Muutamassa sekunnissa kaupunki on ohitettu. Sehän oli vain läjä taloja keskellä soita ja lehmäpeltoja.
Enkeli jättää minut Raksilan supermarkettien luona. Nyt jättiläismyyrä tarjoutuu avaamaan minulle tunnelin maan alle. Alitan kaupungin myyrän kaivamaa tunnelia pitkin. Törmään vanhoihin kulttuurikerrostumiin: savupirttien mädäntyneisiin hirsiin ja tervaporvarien kultakelloon. Kauhon pääkallojen ja maatuneiden kenkien alta takaisin valoon ja Limminrantaan, jonne jätin pyöräni."
sivu 274
"Nyt käsi menee kuminauhan alle ja alkaa hieroa kullia. Okei, se voi runkata minua jos haluaa, mutta en ala naimaan sitä. Se ei osaa yhtä hyvin kuin Kara, se puristaa liikaa ja tekee kipeää. En kuitenkaan uskalla sanoa mitän, koska Katja voisi loukkaantua ja lopettaa koko homman. Se nousee päälleni ja alkaa väkivaltaisesti painaa koko alapäälläään kyrpääni lyttyyn. Minun on pakko keikauttaa se kumon ja riisua sen pökyst. Siitä se selvästi pitääkin, mutta sillä on pakottava tarve tehdä jotakin myös muínulle ja taas se vatkaa kyrpääni kuin se olisi joku pumpunvarsi."
"Hyppään enkelin selkään ja teen kierroksen merelle. Lennän meren suunnasta ja näen lähestyvät mustat saaret, jotka ovat Oulujoen suussa, mustat sen takia, että kukaan ei asu saarilla, valot eivät pala, paitsi muutama tuikku tien varressa. Näen lähestyvän mantereen ja molempien tehtaiden piiput. Kemiran piipussa palaa olympiatuli. Hietasaaren kohdalla enkeli laskeutuu lähemäs maan pintaa ja näen Seelarin, joka on toinen elämäni hornankattiloista. Näen kumollaan olevat veneet ja pitsihuvilat, joissa ei asu enää muita kuin aaveita. Näen koivujen reunustaman kujan, joka ennen vei taloon, jossa tapahtui joskus jotain, mutta joka on nyt purettu. Näen heinikkoon hautautuneet kiviportaat.
Enkeli ottaa taas korkeutta. Näen koko kaupungin ylhäältä päin. Rautatie tulee etelästä ja menee pohjoiseen. Tai päinvastoin. Näen lähestyvän junan. Jonain päivänä nousen etelään menevään junaan enkä koskaan tule takaisin. Ylitän keskustan talot, näen katot ja takapihat, joilla en ole koskaan köynyt. Näen itäiset kerros- ja rivitaloalueet, joista ei ole paljon sanomista koska kaikki punaiset tiilitalot ovat samannäköisiä. Muutamassa sekunnissa kaupunki on ohitettu. Sehän oli vain läjä taloja keskellä soita ja lehmäpeltoja.
Enkeli jättää minut Raksilan supermarkettien luona. Nyt jättiläismyyrä tarjoutuu avaamaan minulle tunnelin maan alle. Alitan kaupungin myyrän kaivamaa tunnelia pitkin. Törmään vanhoihin kulttuurikerrostumiin: savupirttien mädäntyneisiin hirsiin ja tervaporvarien kultakelloon. Kauhon pääkallojen ja maatuneiden kenkien alta takaisin valoon ja Limminrantaan, jonne jätin pyöräni."
sivu 274
"Nyt käsi menee kuminauhan alle ja alkaa hieroa kullia. Okei, se voi runkata minua jos haluaa, mutta en ala naimaan sitä. Se ei osaa yhtä hyvin kuin Kara, se puristaa liikaa ja tekee kipeää. En kuitenkaan uskalla sanoa mitän, koska Katja voisi loukkaantua ja lopettaa koko homman. Se nousee päälleni ja alkaa väkivaltaisesti painaa koko alapäälläään kyrpääni lyttyyn. Minun on pakko keikauttaa se kumon ja riisua sen pökyst. Siitä se selvästi pitääkin, mutta sillä on pakottava tarve tehdä jotakin myös muínulle ja taas se vatkaa kyrpääni kuin se olisi joku pumpunvarsi."
Kauko Röyhkä: Miss Farkku-Suomi (2004)
Kauko Röyhkän kirja on 70-luvun lopun Ouluun sijoittuva kertomus nuoruuden kokemuksista. Kirja on todennäköisesti osittain oma-elämänkerrallinen. Kauko Röyhkä on tunnettu myös Rock-muusikkona, jonka ehkä tunnetuin kappale on Paska Kaupunki.
Kirjassa kiinnostava teema on se, kuinka ihminen voi itse luoda itsestään aika paljon sitä mitä itse haluaa ja luoda itsestään omien toiveidensa mukaisen. Vaikka olisi syntynyt vihattuun kaupunkiin ja köyhiin oloihin, niin voi kuitenkin yrittää luoda itsestään jotain.
Kirjan päähenkilö on innostunut Lou Reedistä ja Rock-musikista ja toisaalta myös kaunokirjallisuudesta, Henry Milleristä, Dostojevskistä, Burroughista ja Mukasta.
Tässä on Paska Kaupunki kappaleen sanat:
Tämä kaupunki on kammottava, pahin kaikista.
Täällä tyttöjen pitää palata kotiin ajoissa
Ei täällä mitkään naiset ikinä voi meitä haluta,
tää on niin paska kaupunki.
Pete ei, Pete ei millään lopeta,
se saattaa houkutella jäämään kadulle vaikka satais nauloja.
Sitten notkutaan ja käydään samat paikat kolmeen kertaan.
Oo - paska kaupunki.
Ikävää, typerää, tyhjänpäiväistä.
Vois tämän ajan käyttää paljon paremmin, ja viritellä
jotain systeemiä, että pääsis helvettiin täältä.
Oo, paska kaupunki,
paska kaupunki.
refrain:
Heeei mies, ei tänään mitään tapahdu!
Heeei mies, ei tänään mitään tapahdu,
ei voi, mennään pois!
Pete tietää yhden kivan tyttösen mulle.
Jos mä kosken siihen se on ikään kuin paha enne:
se on tyhmä, se on ruma, ei sen jutun jälkeen
voi olla minkäänlaista unelmaa.
Tytöistä, hyvistä enkeleistä
ei ole enää mitään unelmaa, ei millään väliä.
Nyt ruopataan pohjamutaa tosi syvältä.
Oo, paska kaupunki, paska kaupunki.
refrain
Se ämmä kiristää multa lupauksen tulla uudestaan.
Mun tekis mieli mennä heti suihkuun, tai palaa tulessa,
mutta mikään ei voi pestä pois pahaa minusta.
Oo, paska kaupunki.
Rautatie, rautatie menee etelään.
Jos pelaat keskinkertaisuuden säännöillä et voi kuin hävitä,
ja jos häviät et muuta voi kuin häipyä täältä.
Oo, paska kaupunki,
paska kaupunki.
refrain
Kappaleen tulkintaa:
"Täällä tyttöjen pitää palata kotiin ajoissa"
Tämä lause viittaa siihen, että kirjoittaja on vielä nuori joka joutuu huolehtimaan kotiintuloajoista.
"se saattaa houkutella jäämään kadulle vaikka satais nauloja."
Suomessa ja Oulussa säätila on usein huono, on kylmää tai sateista tai tuulista.
"Jos mä kosken siihen se on ikään kuin paha enne:"
Nuorena ja vanhempanakin ihmiset etsivät omaa viiteryhmäänsä ja vieroksuvat rumia ihmisiä, koska pelkäävät rumuuden tarttuvan ja joutuvansa ihmisluokkaan joka on liian alhainen
"Nyt ruopataan pohjamutaa tosi syvältä."
Romaanissa esiintyvä Pyykösjärvi on mutainen.
Kirjassa kiinnostava teema on se, kuinka ihminen voi itse luoda itsestään aika paljon sitä mitä itse haluaa ja luoda itsestään omien toiveidensa mukaisen. Vaikka olisi syntynyt vihattuun kaupunkiin ja köyhiin oloihin, niin voi kuitenkin yrittää luoda itsestään jotain.
Kirjan päähenkilö on innostunut Lou Reedistä ja Rock-musikista ja toisaalta myös kaunokirjallisuudesta, Henry Milleristä, Dostojevskistä, Burroughista ja Mukasta.
Tässä on Paska Kaupunki kappaleen sanat:
Tämä kaupunki on kammottava, pahin kaikista.
Täällä tyttöjen pitää palata kotiin ajoissa
Ei täällä mitkään naiset ikinä voi meitä haluta,
tää on niin paska kaupunki.
Pete ei, Pete ei millään lopeta,
se saattaa houkutella jäämään kadulle vaikka satais nauloja.
Sitten notkutaan ja käydään samat paikat kolmeen kertaan.
Oo - paska kaupunki.
Ikävää, typerää, tyhjänpäiväistä.
Vois tämän ajan käyttää paljon paremmin, ja viritellä
jotain systeemiä, että pääsis helvettiin täältä.
Oo, paska kaupunki,
paska kaupunki.
refrain:
Heeei mies, ei tänään mitään tapahdu!
Heeei mies, ei tänään mitään tapahdu,
ei voi, mennään pois!
Pete tietää yhden kivan tyttösen mulle.
Jos mä kosken siihen se on ikään kuin paha enne:
se on tyhmä, se on ruma, ei sen jutun jälkeen
voi olla minkäänlaista unelmaa.
Tytöistä, hyvistä enkeleistä
ei ole enää mitään unelmaa, ei millään väliä.
Nyt ruopataan pohjamutaa tosi syvältä.
Oo, paska kaupunki, paska kaupunki.
refrain
Se ämmä kiristää multa lupauksen tulla uudestaan.
Mun tekis mieli mennä heti suihkuun, tai palaa tulessa,
mutta mikään ei voi pestä pois pahaa minusta.
Oo, paska kaupunki.
Rautatie, rautatie menee etelään.
Jos pelaat keskinkertaisuuden säännöillä et voi kuin hävitä,
ja jos häviät et muuta voi kuin häipyä täältä.
Oo, paska kaupunki,
paska kaupunki.
refrain
Kappaleen tulkintaa:
"Täällä tyttöjen pitää palata kotiin ajoissa"
Tämä lause viittaa siihen, että kirjoittaja on vielä nuori joka joutuu huolehtimaan kotiintuloajoista.
"se saattaa houkutella jäämään kadulle vaikka satais nauloja."
Suomessa ja Oulussa säätila on usein huono, on kylmää tai sateista tai tuulista.
"Jos mä kosken siihen se on ikään kuin paha enne:"
Nuorena ja vanhempanakin ihmiset etsivät omaa viiteryhmäänsä ja vieroksuvat rumia ihmisiä, koska pelkäävät rumuuden tarttuvan ja joutuvansa ihmisluokkaan joka on liian alhainen
"Nyt ruopataan pohjamutaa tosi syvältä."
Romaanissa esiintyvä Pyykösjärvi on mutainen.
Abonnieren
Posts (Atom)
Posts
