Henry James: Naisen muotokuva

Henry Jamesin kirja sijoittuu 1870 luvun paikkeille Englantiin ja Roomaan. Kirjassa kerrotaan tarina amerikkalaisesta naisesta Isabelista, joka tulee Englannissa asuvan tätinsä kutsumana tutustumaan Eurooppaan. Amerikkalainen nuori tehtailija on rakastunut Isabeliin, ja Englannissa Isabeliin rakastuu hänen varakas serkkunsa ja tämän ystävä, erittäin rikas englantilainen lordi. Isabel haluaa olla kuitenkin itsenäinen ja matkustaa Euroopassa ja haaveilee ylevästä elämänkohtalosta. Tämä tulee mahdolliseksi kun hänen serkkunsa järjestää hänelle suuren perinnön. Isabel houkutellaan kuitenkin naimisiin Italiassa asuvan amerikkalaisen taiteenkeräilijän kanssa. Tämä avioliitto osoittautuu onnettomaksi koska aviomies onkin itserakas eikä rakasta Isabelia pysyvästi. Isabelin entiset kosijat käyvät vielä seuraamassa tilannetta mutta Isabel pitää hyvin velvollisuudentuntoisesti kiinni avioliittolupauksestaan.

Kirjassa tuntuu hämmentävältä se seikka, kuinka helposti kaikki miehet rakastuvat Isabeliin ja myös pysyvät vuosikausia rakastuneena, koska kirjasta ei selviä, mikä tekee Isabelista niin erikoisen, että häneen rakastutaan niin helposti.

Kirjassa on myös kiinnostavaa kuvaus siitä, kuinka suuri vaikutus ystävyyssuhteilla on sosiaaliseen asemaan. Kirjan henkilöistä suurin osa ei harjoita mitään ammattia vaan keskittyy seurustelemaan ja luomaan suhteita. Erityisesti naisille avioliitto määrää sosiaalisen aseman ja avioliiton jälkeen naiset pyrkivät hakemaan korkeaa asemaa seurapiireissä luomalla sopivia suhteita.

Saul Bellow: Uhri

Saul Bellow kertoo kirjassaan New Yorkissa asuvasta juutalaisesta keski-ikää lähestyvästä miehestä Leventhalista, joka joutuu vanhan tuttavansa Alibeen ahdistelemaksi. Leventhal on käytöksellään aiheuttanut sen, että Alibee on irtisanottu työstään, mikä on johtanut Alibeen rappiolle, alkoholistiksi ja asunnottomaksi. Alibee saapuu vaatimaan hyvitystä. Samaan aikaan Leventhalin veljen poika sairastuu vakavasti ja kuolee, ja Leventhal joutuu tuntemaan tästäkin asiasta syyllisyyttä.

Kirjan yhtenä teemana on antisemitismi. Kirjan tapahtuvat sijoittuvat välittömästi edellisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Alibee puhuu antisemitestisesti ja hän syyttää, että Leventhal halusi kostaa hänelle juuri hänen antisemitisten puheittensa takia.

Kirja on myös osuva kertomus siitä, kuinka ahdistelija pystyy saamaan ihmisen pauloihinsa ja saamaan tahtonsa läpi siten, että stalkkerin uhri alkaa tuntemaan itse syyllisyyttä. Niin, kirjan lukija joutuu pohtimaan onko todellinen uhri Alibee vai Leventhal.

Kirja ilmestyi 1947 nimellä The Victim. Se on Saul Bellowin toinen romaani.

Saul Bellow: Uhri

s. 153

"... Niin, ensinnäkin sinä olet Calibanin näköinen, Alibee sanoi, pikemmin vakavissaan kuin ei vakavissaan, -- Mutta siinä ei ole kaikki mitä minä tarkoitan. Sinä henkilökohtaisesti, sinä et ole muuta kuin yksi monista. Monista lajeista. Sinä et pystyisi sitä näkemään. Joskus minusta tuntuu -- ja minä sanon tämän vakavasti -- minusta tuntuu kuin minä eläisin jonkinlaisessa Egyptin pimeydessä. Sinähän tiedät, että Mooses rankaisi egyptiläisiä pimeydellä. Ja niin minä usein ajattelen tämän asian. Kun minä synnyin, kun olin pikku poika, kaikki oli toisenlaista. Kuvittelimme että päivänvaloa jatkuisi ikuisesti. Tiedätkö sinä, yksi minun esi-isistäni oli kuvernööri Winthrop. Kuvernööri Winthrop! Hänen äänensä värisi rajusti; siinä oli naurua pinnan alla. -- Minä olen tosiaan sopiva mies puhumaan traditiosta, sinun täytyy sanoa. Mutta silti minä synnyin siihen. Ja yritä kuvitella, milainen vaikutus New Yorkilla on minuun. Onko se nurinkurista? On todellain kuin Calibanin lapset johtaisivat kaikkea. Menet alas maanalaiseen, ja Caliban vaihtaa sinun kymmensenttisesi kahteen viiden sentin kolikkoon. Menet kotiin ja hänellä on makeiskauppa sillä kadulla, jonka varrella sinä synnyit. Vanhat suvut ovat poissa. KAdut on nimetty niiden mukaan. Mutta mitä ne itse ovat? Pelkkiä jätteitä."

s. 244

"Kuulehan, sanoi Alibee. -- Minä tiedän että sinä haluat sopia. Ja niin haluan minäkin. Ja minä tiedän mitä tarkoitan kun sanon haluavani pelata. Maailma on vaihtanut omistajaa. Minä olen kuin intiaani, joka näkee junan kiitävän preerialla, missä enne buffalo vaelsi. No, nyt kun buffalo on hävinnyt, minä haluan päästä ponista ja tulla tuon junan konduktööriksi. En minä pyydä päästä osakkeenomistajaksi firmaan. Minä tiedän että se on mahdotonta. Monet asiat mitkä ennen eivät olleet ovat nyt mahdottomia. Kun olin nuorempi, koko elämä oli valmiina mielessäni. Minä suunnittelin, millaista siitä tulisi, olettaen että selviytyisin maan valtiaista. Minulla oli kaikenlaisia oletuksia. Mutta Jumala päättää. Ei kannata leikitellä."