internet

Miehet juttelevat iltaisin internetissä,
he ovat jotakin mieltä,
he ovat matkalla itseensä,
he ovat omilla jäljillään.
Tarkoituksettomasti he ovat jotkin mieltä,
ja mielipiteet häviävät tupakan, sikarin, tai piipun savun mukana
internetin virtuaaliseen maailmaan.
Mielipiteet ovat savua ja harhaa.
Suurten ja pienten kaupunkien lähiöissä ja keskusta-asunnoissa,
65 vuotta sodan päättymisen jälkeen,
lausutut mielipiteet täyttävät kiusallisia hiljaisuuden täyttämiä hetkiä.

kesäkuun kuutamo

Se on ohi,
ohitettu,
en tunne enää mitään.
Näen sinun saapuvan,
mutta en tunne mitään.
Ei tunnu edes pahalta.
Kaikki pysyy hiljaa kun näen sinun saapuvan.
Tunteeni on olematon, kuten kesäkuun kuutamo.
Ei myrskyn häivää, kaikki pysyy hiljaisena.

rekkamurhat

Jokainen suomalainen mies, nainen ja lapsi on käytännössä lainsuojaton omassa maassaan, koska onnettomuuden sattuessa rekkamies kohauttaa olkapäätään ja hymähtää hyväntuulisesti: tekevälle sattuu. Ihmisen henki voidaan mitata rahassa: se ei ole minkään arvoinen. Ihrainen rekkakuski tikahtuu nauruun runkatessaan glögipöhnässä joulukuusen alla ja jakaessaan mustia pitsialushousuja pullealle rekkamiehen vaimolle, jonka suupielistä valuu kinkun rasvaa ja joka kirjoittaa humalassa internetin keskustelupalstoille rekkamiehen uhreja halveksivia kommenteja.

vanha asukas

"Vanha asukas" oli varmaan vain omaa kuvitelmaa, omien kuvitelmien harha siltä ajalta kun ei vielä tuntenut tarpeeksi ihmistä omien toiveidensa takana. Pelkään sitä, että ihmiset hahmottavat todellisuuden sen mukaan mikä pitäisi olla, eikä sen mukaan mikä on todellisuudessa. Vaikka ihminen asetettaisiin näyttämövalaistuksen ja mikroskoopin alle, niin vaatii silti rohkeutta tunnustaa, että hän ei ehkä olekaan sitä mitä koko saippuasarjojen vääristämän yhteiskunnan unelmahöttö antaisi odottaa. Voi olla, että hän ei olekaan ihminen, joka lohduttaisi sinua silloin kun tarvitset sitä kipeimmin. Voi olla, että haaveittesi ihminen iskee sinua vyön alle silloin kun toivoisit aivan pienen nokareen ymmärrystä, ja hän tekee sen ainoastaan 50 000 euron suuruisen summan takia.

asukas

Hän pysyy eristyneenä muista asukkaista ja toivoo, että joutuisi kiusatuksi, ja toivoo, että muut asukkaat alkaisivat puhua hänestä pahaa hänen selkänsä takana. Katsojat tuntevat sympatiaa yksinäisiä ja kiusattuja kohtaan. Hän ei juo alkoholia, jotta välttäisi omat virheet ja voisi toimia pelastavana enkelinä bileiden aikana. Hän haluaa päästä kiusattujen symboliksi erilaisuden ja eristäytyneisyyden takia. Hän ei puhu muista asukkaista toisten asukkaiden kanssa. Sen sijaan hän puhuu päiväkirjahuoneessa kanssa muista asukkaista ja nostaa esiin heidän huonoja puoliaan. Hän odottaa jopa tunnin päästäkseen päiväkirjahuoneeseen. Hän kertoo olevansa Mensan jäsen ja tuo esin omaa älykkyyttään kertomalla joka päivä älypähkinöitä jotta saa paremmin anteeksi oman epäsosiaalisuutensa ja ihmiset alkavat kuvittelemaan että epäselvissä puheissa on jotain salattua viisautta ja saa luotua mystisyyden sädekehää ympärilleen. Lisäksi ihmiset eivät halveksi yleissivistyksen puutteita kun kuvittelevat että älykkyys oikeuttaa tietämättömyyteen. Hän puhuu ulkomaiselle vieraalle paljon englantia ja koittaa päästä tämän suosioon koska tietää, että katsojat arvostavat tällaista käytöstä. Hän täyttää kaikki esimiesten antamat tehtävät tunnollisesti koska tietää, että katsojat arvostavat tunnollisuutta. Hän ei koskaan riko sääntöjä eikä arvostele tuotantoa koska tietää, että katsojat arvostavat kiltteyttä. Hän pääsee tuotannon kultapojuksi ja saa sitä kautta etuisuuksia. Hän ei harrasta seksiä eikä edes suutele ketään koska se johtaa tilanteisiin joita ei voi kontrolloida. Hän ei myönnä, että olisi tullut taloon julkisuuden tai voiton takia vaan väittää, että on BB:ssä sen takia, että "oppisi tunteman itsensä ja voisi koetella rajojaan". Hän ei myönnä pelaavansa vaan väittää, että BB ei ole peliä vaan viihdeohjelma. Hän lohduttaa toisia asukkaita näytöksenomaisesti mikäli joku on surullinen. Hän siivoaa ja laittaa ruokaa, koska katsojat arvostavat ahkeruutta. Hän kerää sympatiaa kertomalla omaisten kuolemasta, vaikka on ottanut periaatteen ettei kerro mitään omasta seksielämästään. Hän lupaa antaa osan voittorahoista hyväntekeväisyyteen mutta ei edes kerro mihin kohteeseen joten koskaan ei pystytä tarkistamaan antoiko lopulta mitään.

runo

Nautin täysin rinnoin naaraseläimen astunnasta, missä oikeanpuoleinen raaja etenee täysin saman matkan kuin vasemmanpuoleinen raaja. Vartalo kallistuu vuorotellen vasemmalle ja oikealle. Kyseinen astunta on ominaista kameleille, norsuille ja ihmisille. Naaraan käynnissä liikkuu kaksi munuaista, rintaa, olkapäätä, mutta vain yksi sukuelin. Yksi lentolippu, mutta kaksi sokaisevaa aurinkoa. Kolmen kuninkaan kumarrus on kahden pennin arvoinen, mutta yhden keppikerjäläisen suloiset raajat puhkaisevat reiän joulukuisen taivaan harmaalle pinnalle.

tiivistelmä reseptistä

Perataan ja huuhdellaan, kuivataan, halkaistaan ja ruoditaan tarkoin. Jauhetaan, sekoitetaan, raastetaan, vispilöidään, vaivataan vähitellen, pannaan, keitetään, tarjotaan.

pidän sinut vauhdissa

kenelle soitat kun haluat pitää hauskaa?
olen ainoa joka pitää sinut vauhdissa
pidän sinut lämpimänä kun talvi kylmenee
kun illat pimenevät
ja rahat loppuvat

ihmiset tannsivat
tunnusmusiikkkimme tahtiin
ihmettelen sitä
kuinka oletkaan sydämessäni
ikuinen rytmi
meidän maailmassamme
haluan näyttää rakkauteni

uusi aalto

poliitikot, teollisuus, media,
kaikki nämä ovat hylänneet meidät,
lopulta on tullut aika jolloin puolustamme itseämme,
aika jolloin käymme vastaiskuun.
Meidän täytyy ymmärtää, että juuri me olemme suomen eliitti,
ei ole ketään meitä parempaa,
meidän täytyy iskeä ilman armoa,
luoda uusi aggressivinen maa.
Meidän kannettavaksenne tulee suuren suuri taakka,
koska meidän täytyy seisoa miestemme takana.
Olemme olleet riittävän kauan taustalla,
nyt on tullut aika siirtyä eturintamaan.
Haluatko olla naistentautien lääkäri?
Elämä tarjoaa sinulle muitakin mahdollisuuksia.
Lausunnot sinne ja tänne,
enemmän suklaakeksejä ja enemmän taivaan sineä,
tämä on lausunto jonka saat kuulla,
mutta annatko tällaisia lupauksia antavan ihmisen hallita sinua?
Ylimielisyys on aina parempi vaihtoehto
verrattuna jalkojen levittämiseen.
Ota huomioon, että saatan kutsua sinua homoksi,
vaikka et naisikaan miehiä, ...

otsikkoja

Viljo Kajavan otsikkoja:

Rakentajat, 1935
Murrosvuodet, 1937
Hyvästi muuttolintu, 1938
Luomiskuut, 1939
Takojat, 1941
Ankara maa, 1941
Kahden sydämen talo, 1943
Muistatko vielä Paulin?, 1943
Hellyys, 1944
Suljetuin silmin, 1946
Siivitetyt kädet, 1949
Hyvä on meri, 1950
Yksinäisiä naisia, 1950
Vihreä kartta, 1951
Jokainen meistä, 1954
Muuttumatta, 1955
Ennen iltapäivää, 1956
Peikot, 1956
Tuliteema, 1957
Lintukauppias, 1957
Nuoruuden aamu ja ilta, 1958
Taivaan sineen, 1959
Kauneimmat runot, 1959
Kymmenen ilmansuuntaa, 1961
Ei kukaan ole voittaja, 1962
Ruusuja, lunta, 1966
Tampereen runot, 1966
Käsityöläisen unet, 1968
Valitut runot, 1969
Reykjavikin valot, 1970
Vallilan rapsodia, 1972
Rannat tasangot vuoret, 1974
Läheltä, 1975
Rannat, rannat.
Kosketus, 1979
Valveilla kuin unessa, 1980
Jäähyväiset eiliselle, 1982
Tuuli, valo, meri, 1984
Talvituuli, 1987
Tähän saavuin, 1989
Aika rakastaa, aika laulaa
Maan ja meren runot, 1992
Vielä piirrän viivan, 1996
Valoksi maan päälle
Sinusta, minusta, hissistä ja jazz-bändista

jos olisin suomen kuningas

kylpisin kaksi kertaa päivässä,
jokapäivä olisi syntymäpäivä,
tekisin valtiovierailun USA:an
kuuntelisin Vivaldia koko päivän,
tv:stä tulisi spede-show 24 tuntia päivässä,
lähettäisin sinilevät avaruuteen,
kaasuputki kulkisi taivaassa,
J. K. Ihalainen olisi yle:n johtaja,
metsissä olisi herkkutattitehtaita,
jokainen osaisi ratkaista Rubikin kuution,
töissä voisi surffailla netissä,
ei tarvitsisi pukeutua vaatteisiin lainkaan,
lumi katoaisi kadulta,
jokainen lapioparka vahvistettaisiin teräksellä,
voisin perustaa linnani
Tallinnaan, Viipuriin, Haaparantaan, Muurmanskiin, tai Stavangeriin,
mutta
heillä olisi jotain sitä vastaan,
ja samoin minulla,
yhä uudelleen tämä kysymys painaa mieltäni,
missä on oikea kotimaani,
mistä se alkaa ja mihin se loppuu,
mutta mikäli joku etsii minua,
voin antaa nykyisen osoitteeni,
asun linnunradan uloimmalla kaarella,
aurinkokunnan planeetassa maa,
maanosassa Eurooppa,
kaupungissa nimeltä Helsinki,
postinumero 00120.

runoilijaprofeetta

Hymyilevän vihollisen irvistävät ikenet,
raa'at anturat,
korkoraudat ja nahkapohjien naulat
häpäisevät elämääni kuin kadun kiviä.
Ikuinen nuorukainen on rakastunut omaan kuvaansa,
hänen sielunsa on hukkunut soistuvan lammen rahkapeitteen alle,
sinne ei paista kevään aurinko,
eikä kesän lämpö sulata hyistä kylmyyttä.

Voimattomat nyrkit selkäni takana
talon rosoista muuria vasten.
Veren lailla virtaa minun valitukseni.
Mitä kammosin ja kauhistuin, se tapahtui,
mitä eniten pelkäsin, se kohtasi minut.
Ei rauhaa, ei lepoa, ei tyventä hetkeksikään,
yhä uudelleen tuska lyö ylitseni.

Luotiko tai räjähtävä kuula uhkaa elämääni?
Vai nuo ihmiset jotka eivät mitään ole ja joista ei mitään tule.
Ne jotka leikkivät lapseni elämällä
tulevat olemaan kadotettuja.
Pyhän maan ruhtinas ei halveksisi äitiä.

Missä rotkossa lapseni nyt lepääkin
tulen sinne siivitetyin askelin
ja kukka puhkeaa huulieni välistä
suudelmieni ruoho aina hänen ympärillään.

Tämä oli kollaasi Viljo Kajavan runoista.

kellojen soitto

yksinäinen mies kävelee kohti rajaa
miehen täytyy kärsiä kun rottien verkko kiristyy
mutta hänen yönsä ovat kauniimpia kuin teidän päivänne
ja hänen talvensa ovat kiihkeämpiä kuin teidän kesänne
koulupihojen sankarit jäävät kotiin
silloin kun elämä muuttuu brutaaliksi
muistakaa että on olemassa miehiä, jotka jäävät eloon
kadunmiehet tietävät sen: he ovat valmiita
kysykää keltä tahansa

kuoro: seisomme miehemme takana

virvatulet on sytytetty ympäri maan
kukaan ei ole enää turvassa,
kadotetuilla lapsilla on ainoastaan pehmolelunsa jäljellä
joudumme varautumaan pahimpaan
uskokaa minua
kiusaaja on kimpussamme niinkuin villipeto
se siirtyy aina korkeammalle tasolle
viattomimmat uhrilampaat erotetaan joukosta ensimmäisenä
ja hirmumyrsky puhaltaa uhreiksi valitut hukkaan

kuoro: seisomme miehemme takana

veriveljet kulkevat rajalle asti
heidän vahtivuoronsa johtaa arkkuun
karitsa avaa kuusi sinettiä
kun karitsa avaa kuudennen sinetin
niin alttarin alta paljastuvat niiden sielut
joita ei ole tarkoitettu unohdettaviksi
ja aurinko paistaa veteen, se näyttää verenpunaiselta

lasten kuoro: hän oli kuin toinen isämme

linnut

"Yhtäkkiä olin kuulevani linnun viserrystä tässä kaameassa hiljaisuudessa.
Peloton pieni lehtokerttu istuutui olkapäälleni ja lauloi korvaani:
- Sinä pelastit isoäitini, tätini ja kolme serkkuani, jotka ihminen
olisi muuten kiduttanut kuoliaiksi kalliosaarella. Olet tervetullut!
Samassa nokki leivonen sormeani ja visersi.
- Minä kohtasin kerran Lapissa paarmalinnun, joka kertoi minulle,
että sinä poikasena paransit erään hänen esi-isänsä siiven ja lämmitit
hänen paleltunutta ruumistansa povellasi, ja kun sitten avasit kätesi
päästääksesi hänet lentoon, suutelit hänen päätänsä ja sanoit:
Onnea matkalle, pikku veli! Onnea matkalle, pikku veli!
Olet tervetullut tänne!
- Auta minua, pikku veli! Auta minua, pikku veli!
- Luota minuun, lauloi leivonen ja lensi pois iloisesti visertäen. Luota minuun."

Axel Munthe, The story of San Michele (Huvila meren rannalla), 1929.

Kirja on kokoelma hauskoja, traagisia, tai jännittäviä kertomuksia seurapiirilääkärin potilaista ja elämästä Pariisissa ja Roomassa. Kirjan alussa kertoja käy Caprin saarella ja päättää ostaa saarelta tontin itselleen. Työskennellessään Pariisissa hän ostaa tontin ja kymmenen vuoden työskentelyn jälkeen hän päättää lopettaa työnsä ja muuttaa asumaan Caprille. Hänellä ei ole kuitenkaan riittävästi säästöjä haaveilemansa huvilan rakentamiseksi, joten jän päättää työskennellä Roomassa lääkärinä talvisin
ja rakentaa huvilaa kesäisin.

Kirjasta jää voimakkaana mieleen kertojan eläinrakkaus ja kertomukset eläimistä. Kirja on omaelämäkerrallinen mutta se ei sisällä lainkaan kertojan rakkaus- tai seksielämän kuvauksia. Tässä suhteessa on jyrkkä ero Charlotte Bronten kirjaan Villette, jonka
luin tätä kirjaa ennen ja joka rakentuu yksinomaan rakkauselämän ympärille. Munthen kirjan yksi luku sijoittuu lappiin, ja tämä kuvaus vierailusta saamelaiskylässä on kansantieteellisesti kiinnostava kuvaillessaan saamelaisten tapoja ja uskomuksia.
Munthen kerronta synnyttää muistumia Victor Hugon kertomuksista Pariisin köyhienkortteleitten elämästä, äitinsä menettäneistä lapsista jotka löytävät äitinsä liian myöhään.

synkkämielisyys

"... ensi näkemältä nuo paksut hieroglyfit, joita oli kuin teräspiirtimellä kaiverrettu hänen otsaansa, silmien ja suun ympärille, hämmästyttivät minua ja saivat vaistoni neuvottomiksi. Ennen pitkää kuitenkin tunsin, jollen tietänytkään, mitä merkitsivät nuo piirteet, joita ei mikään käsi ollut uurtanut. Siinä istui hiljainen kärsijä - hermostunut, surumielinen mies. Nuo silmät olivat tottuneet näkemään erään aveen - olivat jo kauan odottaneet oudoimman haamun, synkkämielisyyden, tuloa ja menoa. Kenties hän näki sen nytkin edesään näytämöllä tai keskellä loistavaa yleisöä. Synkkämielisyyden tapoihin kuuluu nousta keskeltä tuhansia - pimeänä kuin tuomio, kalpeana kuin tauti ja melkein yhtä väkevänä kuin kuolema. Sen seuralainen ja uhri luulee olevansa onnellinen hetkisen. - "Ei", sanoo se, "minä tulen." Ja se hyydyttää veren hänen suonissaan ja himmentää hänen silmiensä valon."

Charlotte Bronte, Villette (Syrjästäkatsojan tarina)

Kirja on pitkä ja kaunopuheinen naisen kertomus, jossa englantilainen nuori nainen Lucy Snowe lähtee hakemaan Belgiasta uutta elämää ja elatusta. Hän löytää työpaikan tyttökoulusta kodinhoitajana ja ylenee myöhemmin opettajaksi. Kirjan tapahtumat keskittyvät kahden miehen ympärille. Ensimmäinen mies johon päähenkilö rakastuu on nuori ja komea lääkäri John. John ei kuitenkaan tunne mitään romanttisia tunteita vaatimattoman näköistä Lucy Snoweta kohtaan. Huomaamatta ja vähän kerrallan päähenkilön elämään saapuu toinen mies, koulun kirjallisuuden opettaja Emmanuel, joka on 40 vuotias (15 vuotta vanhempi kuin Lucy Snowe), lyhyt ja tanakka. Lucyn ja Emmanuelin välille syntyy kuitenkin henkinen yhteys joka hiljalleen kehittyy romanttiseksi rakkaudeksi.

amerikka

"... hänellä oli aito sydän ja hän kärsi dynaamisesti. Useammin kuin kerran ryntäsin Barrow Streetille pysäyttämään taksia ja viemään Demmien St. Vincentin ensiapuasemalle. Hän otti auringonkylpyjä katolla ja paloi nin pahoin että alkoi hourailla. Sitten hän lihaa leikatessaan leikkasi peukalonsa luuhun saakka. Hän meni heittämään roskia polttokuiluun ja luukusta leimahtanut liekki korvensi hänet. Kiltin tytön tavoin hän laati opetussuunnitelman latinan tunneilleen koko lukukaudeksi, pani kaulaliinat ja käsineet etiketeillä varustettuihin rasioihin, pesi lattiat. Tuhman tytön tavoin hän joi viskiä, sai hysteerisiä kohtauksia tai liikkui varkaiden ja roistojen seurassa. Hän hyväili minua kuin keijukaisprinsessa tai kumautti kylkiluihin kuin karjapaimen. Kuumalla säällä hän riisuutui alasti ryhtyessään vahaamaan lattioita polvillaan. Näkyviin tuli isoja jänteitä, hontelot käsivarret, vaivalloisesti liikkuvat jalat. Ja takaapäin katsottuna elin, jota toisessa yhteydessä jumaloin pienenä, sirona, taidokkaana, kiehtovan vaikeasti sisään mentävänä, pullistui ulos kuin raajan alkio. Vahauksen jälkeen, hikisen urakkansa suoritettuaan hän istuutui kauniit sääret sinisen kotitakin verhoamina juomaan martinia."

Saul Bellow, Humboldtin lahja

Lukemani kirja ei synnytä minussa voimakkaita tunteita, en saa mitään erityistä emotionaalista yhteyttä kirjan henkilöihin. Kirja on hauska kuvailu 70-luvun USA:sta (Chicago, New York), se kuvailee muutamaa ihanteellista ihmistä: ihmisiä jotka ovat idearikkaita ja nerokkaita. Yksi kirjan teema on rahan ansaitseminen. Keskushahmo Humboldt on köyhänä kuoleva runoilija, joka elinaikanaan oli välillä rikas. Kirjan kertoja on varakas kirjailija, joka jatkuvasti miettii rahan ansaitsemista ja joutuu pelkäämään varojensa menettämistä mm. avioeron takia. Kirjan kertoja on saanut ranskalaisen kunniamerkin, mutta joutuu kuulemaan tapaamaltaan ranskalaiselta kuinka tämä kunniamerkki annetaan kelle tahansa makkaramestarille.

Mietin sitä, kuinka mikä tahansa menestymisen perinteinen merkki voidaan polkea alas: rahan ansaitseminen ei ole mitään kulttuurisen pää-oman rinnalla, mutta kulttuuriobjektit voidaan polkea mitättömiksi vielä mielivaltaisemmin.

veljeys

Minulla oli kerran toveri,
en löydä parempaa,
hän oli aina oikealla puolellani,
niin hyvässä kuin pahassa,
luoti lensi meitä kohti,
onko se minulle vai sinulle?
Se riisti hänen elämänsä,
hän makasi jaloissani kuin osa minua,
hänen kätensä piti kättäni kun latasin asettani,
en voi antaa kättäni sinulle, sinun täytyy siirtyä ikuiseen elämään,
minun hyvä ystäväni.

rannan elementit

Kesällä meren rannalla voi uppoutua luonnonelementtien yhteyteen.
Tuli (aurinko),
vesi (suomen suolaton merivesi),
maa (pehmeä märkä hiekka, kuuma kuiva hiekka),
ilma (virkistävä tuuli).
Rannalla on myös paljon ihmisiä.
Humalaiset miehet ovat tulleet istumaan paikkani viereen
kun olin uimassa,
he eivät ole kuitenkaan aggressiivisia ja lähtevät hetken päästä pois.
Kuulen kuinka vanha nainen on pienen pojan kanssa,
mutta se on ikävää kuultavaa:
"Minähän sanoin, että älä pöllytä sitä hiekkaa."
"Mennäänkö sitten kotiin kun pöllytät sitä hiekkaa."
Rannoilla on aina nuoria naisia, en tiedä mitä he ajattelevat minusta,
luulen että he elävät aivan toisessa maailmassa,
vaikka puhumme samaa kieltä ja asumme samassa kaupungissa.
Äidit ovat tässä kaupungissa nuoria ja lihaksikkaita.
Heidän miehensä ovat joskus laihempia.
Yhden tytön nimi on Amelie,
en ole aikaisemmin kuullut sitä nimeä suomalaisella tytöllä.

iskelmätuokio

Merimies

Minne haluat mennä?
Halusta tulee tiennäyttäjä,
vaikka paras merimies olisit sinä itse.

Kuka pitää kädestäsi, kun sinua tullaan vetämään syvyyksiin?
Seisot auringon valossa mutta päivänvalo lankeaa sivullesi.

Kuunvalo paistaa kasvoillesi,
päivän valo on takanasi,
aikasi on kulunut loppuun ja sinulle tulee yhä kylmempi.

Lopussa jäät yksin,
ainoastaan kynttilänvalo valaisee kasvosi.

teoria ja käytäntö

Klassinen esimerkki kaupunkisuunnitelusta.
Ihmisten kulkureitit muistuttavat veden virtausta, ja niitä
on mahdollista analysoida kvantitatiivisesti teorioiden avulla,
lisäksi niitä on mahdollista analysoida kertyneiden havaintojen avulla.
Tässä ei ole kuitenkaan kysymys teorioitten tai havaintojen puutteesta, vaan kaupunkimaisen suunnitelun soveltamisesta paikkaan, joka ei ole kaupunkimainen.

kohtalon iva/nauttikaa kylvystä

Kysyin puitten oksilta, missä on rakkaani,
ne eivät vastanneet, ne vain pudistelivat päätään,
kysyin pihakoivulta, missä on rakkaani,
mutta pihakoivu ravisti lehtensä,
kysyin syksyltä, missä on rakkaani,
syksy vastasi: mennyt sateen mukana,
kysyin sateelta, missä on rakkaani,
sade pirskotti kyyneleensä ikkunani taakse,
kysyin puolikuulta, missä on rakkaani,
puolikuu piiloutui sumun taakse, eikä vastannut,
kysyin sumulta, missä on rakkaani,
sumu hälveni taivaan sineen,
ainoa ystäväni, missä on rakkaani, minne hän on kadonnut, sano missä hän on,
ainoa ystäväni vastasi minulle:
hän joka oli olevinaan rakkaasi, on nyt minun vaimoni

tennis

Jotkut taidoiltaan ylivoimaiset pelaajat pelaavat siten, että pelikumppani pystyy palauttamaan pallon, mutta vain vaivoin. He tietävät, että pystyisivät murskaavaan voittoon, mutta murskaava voitto on ikävystyttävä. Lisäksi on pelaajia, jotka eivät ole taidoiltaan ylivoimaisia, mutta joille pelin idea on pitää peli tasaväkisenä ja pitää pallo liikkeessä mahdollisimman kauan.

Sitten, on kiinostavaa miettiä miten nämä asenteet näyttäytyvät elämässä yleensä. Onko aikuisten esimerkiksi ylipäänsä kiinnostavaa jutella lasten kanssa siitä huolimatta, että lasten tiedot ja älykkyys ovat vähäisempiä kuin aikuisten. Mielestäni aikuisen voi olla älyllisesti kiinnostavaa pelata shakkia lapsen kanssa jos aikuinen miettii miten saat pelistä mahdollisimman tasaväkisen ja jos hän yrittää ymmärtää logiikkaa jota lapsi käyttää pelissään. Samoin voi olla kiinnostavaa yrittää kommunikoida eläimen kanssa.

viheltävä nainen

Claudelle Deckert viheltävänä naisena

kommando

Hansjürgen Hürrig vasemmanpuoleisena näyttelijänä tekee kohtauksesta mieleenpainuvan.
Oikeanpuoleinen näyttelijä on Robert Atzorn.
Pätkä on Thomas Bohnin ohjaamasta filmistä Kommando.

luovuus

Paul Erdös kertoi, että istuessaan valkoisen paperin ääreen hän alkoi aina näkemään mielessään matemaattisia ideoita, jotka alkoivat virrata hänestä paperille. Lopetettuaan amfematiinin käytön kuukaudeksi hän näki kuitenkin edessään ainoastaan valkoisen paperin.
Matemaatikkoja, jotka eivät enää luoneet matematiikkaa, Erdös kutsui kuolleiksi.

Schimanski

Duisburg-Ruhrort
Rajallakulkija
Näkymätön vihollinen
Tyttö portailla
Pehmolelu
Miriam
Kahdenlaista verta
Kaksoispeli
Talo metsässä
Vaihto
Musta viikonloppu
Ystävät
Pelinpilaajat
Hammas hampaasta
Verijälki
Katjan vaikeneminen
Schimanskin ase
Veljien kesken
Äitienpäivä
Rajalle asti
Veriveljet
Rottaverkko
Kaipaus
Tappava rakkaus
Schimanskin täytyy kärsiä
Lapset kadotuksessa
Turvapaikka
Golemin salaisuus
Synnit
Kuolema lähiössä

Schimanski-sarjan jaksojen nimiä suomennettuna.

kasken poltto

"Sanoi kokko, ilman lintu:
"Ellös olko milläskänä!
Seisotaitte selkähäni,
nouse kynkkäluun nenille!
Mie sinun merestä kannan,
minne mielesi tekevi.
Vielä muistan muunki päivän,
arvoan ajan paremman,
kun ajoit Kalevan kasken,
Osmolan salon sivallit;
heitit koivun kasvamahan,
puun sorean seisomahan
linnuille lepeämiksi,
itselleni istumiksi."

Siitä vanha Väinämöinen
kohottavi kokkoansa;
mies on nousevi merestä,
uros aalloista ajaikse,
siiville sijoitteleikse,
kokon kynkkäluun nenille."

Kalevalan runo sisältää kauniin kuvitelman siitä kuinka linnuille tehty hyvä teko palkitaan Väinämöiselle kun kokko pelastaa hänet meren armoilta.